Tutkimattomat ovat someraivon tiet. Kiukkua syntyy milloin minkäkin asian ympärillä. Olen kerännyt tähän blogiin listan aiheista, joissa mielipiteet lähes poikkeuksetta kärjistyvät ja tuloksena on miltei väistämättä eriasteista someraivoa.
Asiat ovat aakkosjärjestyksessä.
1) Biologisia ihmissukupuolia on kaksi. Näinkin yksinkertainen ja itsestään selvän asian toteaminen herättää voimakkaita tunteita osassa ihmisistä. Tässä aiheessa kyse ei kuitenkaan ole uskomuksesta vaan ihmisen biologiasta. Biologiaa kun ei voi kieltää, eikä muuttaa. Toki sitä voi yrittää, mutta biologisesti sukupuolia on kaksi, vaikka kuinka yritetään muuta väittää. Olipa kyse sitten xx-miehistä, klinefeltereistä, turnereista, AIS/cAIS-tapauksista sekä SRY-geenin mutaatiosta tai muista harvinaisista geneettisistä poikkeavuuksista, niin näille kaikille geneettisille poikkeamuksille on kuitenkin yhteistä se, että henkilöllä on eri variaatioita X ja Y- kromosomeista ja mitään kolmatta tai sukupuolineutraalia kromosomia ihmisillä ei ole olemassakaan. Yksilön oma subjektiivinen kokemus omasta sukupuolestaan onkin sitten kokonaan ihan toinen juttu. Biologinen sukupuoli ja sukupuoli-identiteetti ovat kaksi eri asiaa.
2) Evoluutioteorian kyseenalaistaminen. Vaikka evoluutioteoria on vain yksi selitysmalli muiden joukossa, niin jostain syystä tämän toteaminen ja kyseisen teorian kritisointi ei ole sallittua. Monet evoluutioteorian puolustajat pitävät itse teoriaa lähes absoluuttisena tosiasiana ja teoria tuntuukin saavuttaneen jopa pyhän lehmän aseman. Teorian kannattajat sivuuttavat täysin evoluutioteoriaa kyseenalaistavat seikat ja puoltavat vain omia hypoteesejaan. Lähtökohtaisesti kuitenkin kaikkien teorioiden ja näkemysten kyseenalaistaminen tulisi olla sallittua. Tieteeseen kuuluu olennaisena osana tieteellisten väittämien haastaminen sekä erilaisten teorioiden kyseenalaistaminen.
3) Ilmastonmuutoksesta kiistely. Vaikka asiaa vain asiallisesti kommentoisi, niin helposti leimataan joko “ilmastohörhöksi” tai “ilmastodenialistiksi”. Ilmastomuutokseen liittyvät asiat menevät useammilla niin syvästi tunteisiin, ettei nähdä metsää puilta. Ilmaston puolestapuhujat ja ilmastokriitikot etsivät ja puoltavat vain omia uskomuksiaan ja hypoteesejaan tukevaa informaatiota. Erimielisyydet vain korostuvat ja lopputuloksena on se, että molemmat osapuolet pitävät entistä hanakammin kiinni omista uskomuksistaan eikä toisten tarjoamiin näkökulmiin edes perehdytä.
4) Jumalaan uskominen. Henkilöt, jotka avoimesti kertovat uskostaan leimataan usein “tieteenkieltäjiksi” ja “hihhuleiksi”. Ihan kuin uskonto ja tiede olisivat toisensa täydellisesti poissulkevia asioita. Kyseessä on kuitenkin uskon asia, ja kuka tahansa voi yksityiselämässään uskoa mihin tahansa eikä tätä henkilökohtaista uskontunnetta tarvitse tieteellisesti todistaa. Ihmisillä on oikeus pitää tai olla pitämättä uskontojen pyhäksi katsomia asioita. Se, että henkilö uskoo tai on uskomatta, ei kummassakaan tapauksessa tee hänestä parempaa tai huonompaa ihmistä.
5) Kehitysavun kyseenalaistaminen. Puolustajat vetoavat tunteisiin ja humaaneihin aatteisiin ja siihen, että heikommassa olevia ihmisiä tulee auttaa, kun taas kyseenalaistajat leimataan usein sydämettömiksi hirviöiksi. Arvolataukseton keskustelu asiasta tuskin on mahdollista. Tunteisiin ollaan vedottu ja syyllistäminen näyttää toimineen, koska kehitysapua yhä jaetaan, vaikkakin on todettu, että suurin osa tästä avusta menee täysin hukkaan ja tämä apu on havaittu monilta osin epäonnistuneeksi.
6) LGBTQ. Olipa kyseessä sitten, sateenkaariliike, feministiliike tai transgender-ideologia, niin nämä ryhmät ovat todella herkkähipiäisiä. Kritiikin vastaanottaminen on yleisesti vaikeaa, mutta tälle ryhmälle se on käytännössä mahdotonta. Jos ei ole valmistunut monen päivän somemaalitukseen, niin kannattaa jättää kritisoimatta. Eriäviä mielipiteitä ei suvaita, eikä mitkään selitykset mene perille, toisen osapuolen argumentteja tarkastellaan asenteellisesti ja epäilevästi ja omia argumentteja ei lainkaan kyseenalaisteta. Ideologiasta on seurannut omaehtoinen sokeus realiteettien edessä. Tämä ryhmä taistelee vain siitä, että heidän ideologian tulkintansa maailmasta hyväksytään yleissitovasti oikeaksi.
7) Maahanmuutto ja siitä aiheutuneet kustannukset. Maahanmuutossa ja turvapaikanhakijatilanteessa on usein havaittavissa asenteiden kärjistymistä. Eri mieltä olevien välillä tulee kitkaa ja pahimmillaan koviakin yhteenottoja. Uhan kokeminen kasvaa suuremman polarisoitumisen myötä. Polarisointia lisäävät asioiden kuten turvapaikkajärjestelmän heikkouksien ja maahanmuutosta aiheutuneiden kustannusten vähättely, ulkomaalaistaustaisten tekemien rikosten piilottelu sekä verorahoilla katettujen ei-kantaväestöä koskevien monipuolisten palveluiden takaaminen. Eriarvoisen kohtelun kokeminen kasvattaa polarisaatiota.
8) Nykyhallituksen kritisoiminen. Jos ei halua profiloitua riidankylväjäksi, niin ei kannata arvostella nykyhallituksen toimintatapoja, koska oikeata aikaa kritiikin antamiselle ei ainakaan tällä hetkellä ole olemassakaan. Etukäteen arvostelijat haukutaan besserwissereiksi, reaaliajassa arvostelijat taasen eripuran viljelijöiksi ja jälkikäteen arvostelijat ovat jälkiviisaita. Pääministeri oli mediassa ilmoittanut, että kriisiaika ei ole hetki kyseenalaistaa eikä arvostella toimivaltaisia viranomaisia tai heidän osaamistaan, vaan heille täytyy antaa työrauha. Totalitaarisissa valtioissa toimitaan näin, muttei demokraattisessa valtiossa. Rakentava kritiikki on aina paikallaan ja totta kai sitä saa huolensa ilmaista, jos selkeitä virheitä tapahtuu. Kritiikkiä tarvitaan epäkohtien ja virheiden esiintuomisessa. Ilman kritiikkiä ei opita uutta, ei pystytä korjaamaan epäkohtia saati sitten kehitetä yhteiskuntaa parempaan suuntaan.
9) Perussuomalaisten kanssa jossain asiassa samaa mieltä oleminen. Ei kannata, ellei halua leimautua. Persut kun kuulemma ovat kouluttamattomia moukkia, rasisteja, fasisteja, natseja, joilla ei liiku päässä yhtään mitään. Puolueellisuus harhaa parhaimmillaan. Arvostelijat luottavat vain oman ryhmän jäseniin ja toisten ryhmien jäseniin suhtautuvat erittäin asenteellisesti ja ennakkoluuloisesti. Mutta mikä tässä on outoa, on se, että mikään muu puolue ei nauti samassa mittakaavassa tätä stigmaa kuin perussuomalaiset. Heihin ja heidän kannattajiinsa liitetään kohtuuttomassa määrin negatiivisia ominaisuuksia.
10) Trumpin kannattaminen ja Trumpin ajamien asioiden puolustaminen. Henkilö, joka sanoo tämän ääneen, leimataan somessa lähtökohtaisesti tyhmänä sekä sivistymättömänä. Laajalle levinnyt Trumpin vastainen kampanja on tehnyt kaikille selväksi, että “orange man bad“, aivan sama mistä asiasta on kyse. Positiivisia uutisia ei valtamedioista juurikaan löydä, mutta negatiivisille uutisille annetaan sitäkin enemmän näyttävää julkisuutta. Trumpiin ja hänen hallintoa kohtaan kohdistuva halveksunta, kritiikki, viha ja kielteinen reaktio on jotain täysin monumentaalista, usein arvostelukyvytöntä ja järjenvastaista, että tälle ilmiölle on nimetty jopa oma syndrooma (Trump derangement syndrome, TDS).
Kontroversaaliset aiheet ajavat ihmiset helposti ylikierroksille, jossa erimielisyydet ja negatiiviset tunteet kärjistyvät. Henkilöt eivät yksinkertaisesti pysty näkemään asioita vastapuolen kanssa samalla tavalla, eivätkä usein edes halua ja tämä aiheuttaa asenteiden polarisaation. Tälle ilmiölle tyypillistä on se, että henkilöt nousevat toisiaan vastaan, joka taasen johtaa eri tasoisiin yhteenottoihin. Lopputuloksena henkilöillä vain omat uskomukset säilyvät ja jopa korostuvat, kukaan ei ole oppinut mitään uutta, ja jokainen on poteroitunut vain yhä syvemmälle omaan lokeroonsa.
Blogin kirjoittaja on tehnyt jonkin verran empiiristä havaintoa yllä olevista aiheista.
Asiasta lisää:
Lähteet:
Arnold, A. P. (2017). A General Theory of Sexual Differentiation. J Neurosci Res. 95(1-2): 291–300. doi: 10.1002/jnr.23884
Freeden, Michael (2019) Tapani Kilpeläinen (suom.). Mitä on ideologia? Eurooppalaisen filosofian seura ry.
Friedman, Hershey (2017). Cognitive Biases that Interfere with Critical Thinking and Scientific Reasoning: A Course Module. SSRN Electronic Journal. 10.2139/ssrn.2958800.
Laughlin, Robert (2006). A Different Universe: Reinventing Physics from the Bottom Down. Basic Books.
Kääriäinen, Matti (2015). Kehitysavun kirous. Into Kustannus.
Sisäministeriön julkaisu (2017). Kansalaismielipide: Turvapaikanhakijat ja turvapaikkapolitiikka. Haettu: http://julkaisut.valtioneuvosto.fi/bitstream/handle/10024/79477/09_2017_Kansalaismielipide%20Turvapaikanhakijat%20ja%20turvapaikkapolitiikka.pdf?sequence=1
Tsipursky, Gleb (2020). The Blindspots Between Us: How to Overcome Unconscious Cognitive Bias and Build Better Relationships. New Harbinger Publications.