top of page
Search

Kympin Oppilaat: Propagandan parhaat uhrit. Miksi koulu tekee sinusta kuuliaisen lampaan?

  • Writer: saarahuhtasaari
    saarahuhtasaari
  • 5 hours ago
  • 2 min read

Oletko koskaan miettinyt, miksi maailma tuntuu olevan täynnä lampaita, jotka toistavat median ja vallanpitäjien narratiiveja kyseenalaistamatta? Vastaus saattaa löytyä koulun penkiltä. Koulutus, tuo pyhä lehmä, ei ole pelkkä tiedon jakaja, vaan se on tehokas indoktrinaation työkalu, joka muokkaa meitä lapsesta asti hyväksymään auktoriteetit ja nielemään tarinat purematta. Ja ironiaa riittää: ne tunnollisimmat, ahkerimmat kympin oppilaat ja korkeasti koulutetut ovat usein eniten alttiita tälle aivopesulle. Psykologisesti tarkasteltuna tämä on kuin klassinen Pavlovin koira -efekti: tottuminen palkintoihin tekee meistä sokeita.


Koulujärjestelmä ei ole suunniteltu luomaan kriittisiä ajattelijoita, vaan kuuliaisia kansalaisia.


Aloitetaan perusasiasta. Koulujärjestelmä ei ole suunniteltu luomaan kriittisiä ajattelijoita, vaan kuuliaisia kansalaisia. Psykologisesti tämä juontaa juurensa autoritaariseen rakenteeseen: opettaja on auktoriteetti, kirja on totuus, ja läksyt ovat rituaali, joka palkitsee toistamisesta. 


Tutkimukset osoittavat, että muodollinen koulutus voi itse asiassa lisätä alttiutta propagandalle, erityisesti kun se painottaa rote-oppimista (ulkoaopettelua) ilman kyseenalaistamista. Kuvittele lapsi, joka istuu penkissä ja toistaa historiankirjan narratiiveja sodista, sankareista ja “virallisista” totuuksista. Tämä ei kehitä maalaisjärkeä, vaan opettaa hyväksymään valmiit tarinat. Ja media? Se jatkaa samaa työtä aikuisena, syöttäen meille “koronakusetuksia” tai Ukrainan sodan yksipuolisia versioita, jotka sopivat vallanpitäjien agendaan.


Persoonallisuustutkimuksissa tunnollisuus korreloi usein auktoriteettien noudattamisen kanssa.


Nyt kärkkäämpään osaan: kympin oppilaat, nuo tunnollisuuden ruumiillistumat, ovat psykologisesti alttiimpia lankeamaan ansaan. Persoonallisuustutkimuksissa tunnollisuus (conscientiousness) korreloi usein auktoriteettien noudattamisen kanssa. Se tekee ihmisistä kuuliaisia, mutta samalla sokeita biasille. He tekevät läksynsä prikulleen, lukevat kirjat kannesta kanteen ja uskovat, että ahkeruus takaa totuuden. Mutta mitä tapahtuu, kun tuo sama asenne siirtyy mediaan tai yhteiskunnallisiin narratiiveihin? He nielevät ne kokonaisina, koska ovat tottuneet palkintoihin tottelevaisuudesta. Psykologisesti tämä on klassinen ehdollistuma: koulu opettaa, että auktoriteetti on aina oikeassa, joten miksi kyseenalaistaa YLE:n tai hallituksen tarinaa? He eivät näe metsää puilta tai pikemminkin, he eivät näe propagandaa narratiivin takana.


Tutkimukset vahvistavat, että korkeakoulutus voi toimia indoktrinaation välineenä.


Entä korkeasti koulutetut? He ovat usein eniten indoktrinoituneita, ja tämä on se todella provokatiivinen pointti. Tutkimukset vahvistavat, että koulutus voi toimia indoktrinaation välineenä, jossa oppilaat oppivat toistamaan virallisia näkemyksiä ilman analyysia. Noam Chomskyn kaltaiset kriitikot ovat kauan sitten todenneet, että älykkäät ja koulutetut ihmiset ovat alttiimpia propagandalle, koska he kohtaavat sitä enemmän ja kuvittelevat olevansa immuuneja. Psykologisesti tämä johtuu kognitiivisesta dissonanssista: he rationalisoivat vääriä uskomuksia älykkyydellään, sen sijaan että käyttäisivät maalaisjärkeä. Korkeakoulut, joissa opitaan “oikeita” teorioita ja näkökulmia, vahvistavat tätä, ne eivät opeta kyseenalaistamaan systeemiä, vaan integroitumaan siihen. Tuloksena on eliitti, joka toistaa narratiiveja ilmastonmuutoksesta talouskriiseihin, kyseenalaistamatta piilotettuja agendoja.


Maalaisjärki voittaa rote-oppimisen, koska se perustuu käytäntöön, ei auktoriteetteihin.


Tutkimusten mukaan: kriittinen ajattelu, ei pelkkä kirjaoppineisuus, suojaa manipulaatiolta. Maalaisjärki voittaa rote-oppimisen, koska se perustuu käytäntöön, ei auktoriteetteihin.


Jos haluat vapautua narratiiveista, kehitä kyseenalaistamista. Koulu on aivopesun ensimmäinen aste, mutta sinä voit murtaa ketjut. Lue monipuolisesti, kyseenalaista kaikkea ja luota maalaisjärkeen, se on paras rokote propagandaa vastaan. Totuus ei ole se, mitä sinulle syötetään, vaan se, mitä itse kaivat esiin.


Kirjoittaja Saara Huhtasaari on kehonkielen ja käyttäytymistieteiden asiantuntija, ihmismielen ihmettelijä, kyseenalaistaja ja kaukana kympin oppilaasta.


Lue myös aiheeseen liittyvä blogini:







 
 
 

Comments


  • Facebook
  • Twitter
  • LinkedIn

©2019 by Ihmismielen ihmettelyä. Kaikki oikeudet pidätetään.

bottom of page