Kiitos teille kaikille kampanjassa mukana olleille aktiiveille. Olette tehneet töitä tämän kampanjan eteen todella pyyteettömästi ja suurella sydämellä. Teiltä saamani tuki, kannustus ja tsemppaus on ollut kerta kaikkiaan mahtavaa! Minulla on ollut ilo ja kunnia tavata upeita, aitoja ja välittäviä ihmisiä. Kiitos jokaiselle teille näistä kohtaamisista.
Kiitos kaikille kannattajakorttien kirjoittaneille. Jokainen allekirjoitettu kortti oli luottamuksen osoitus ja merkki siitä, että löytyy ihmisiä, jotka tukevat ajamiani asioita sekä kaipaavat muutosta. Nöyrimmät kiitokset teille tuestanne sekä kannatuksestanne. Lämmin kiitos myös lahjoittajille arvokkaasta tuesta.
Lähdin näihin vaaleihin puhtaasta halusta herätellä Suomen polarisoitunutta kansaa ja osaltani auttaa palauttamaan moniäänistä sekä kunnioittavaa keskustelukulttuuria. Jatkuvan vastakkainasettelun ja eripuran luomisen sijaan yritin tuoda esiin suomalaisia yhdistäviä asioita, siinä onnistumatta. Demokratiassa ihmisillä tulee olla vapaus valita ja ilmaista itseään. Demokratiaan kuuluvat olennaisena osana erilaiset mielipiteet sekä vaihtoehdot.
Olen vuodesta 2017 julkisesti kritisoinut median puolueellisesta toiminnasta ja toiminnallaan media on konsistentisti “syöttänyt lapaan” eli toiminut juuri niin kuin olen kirjoittanut ja vahvistanut vain väitteeni oikeiksi.
Vaalien osalta media ei kansalle kaikkia vaihtoehtoja esitellyt. Jos asiaa ei valtamediassa mainita, niin sitä ei valtaosalle kansasta ole olemassa. Suurimmalla osalla ihmisistä ei ollut tietoa tavoittelustani ehdokkaaksi eikä myöskään itse kampanjastani. En tiedä olisiko Suomi ollut valmis kampanjalleni, jossa olisin ravistellut instituutioita, nostanut epäkohtia esiin ja puhunut kaikista asioista niiden oikeilla nimillä. Olisivatko Suomi ja suomalaiset olleet valmiita tämänkaltaiseen avoimuuteen? Tätä emme saa koskaan tietää, koska mahdollisuutta ei annettu.
Mitä tulee kampanjaani, niin pidän sitä politiikan ja poliittisten realiteettien lyhyenä oppimääränä itselleni. Kokemani perusteella valmistelisin, rakentaisin, tekisin ja seuraisin varmasti monia asioita eri tavalla. Politiikka on selkeästi kamppailulaji, jossa vaaditaan paksua nahkaa, teräviä kyynärpäitä sekä silmiä selässä.
Entä sitten tulevat vaalit ja nykyiset viralliset ehdokkaat?
Näyttää siltä että ensimmäistä kertaa äänioikeuden saatuani jätän äänestämättä näissä presidentinvaaleissa. En voi hyvällä omallatunnolla mennä yhdenkään ehdokkaan taakse. Jokainen ehdokas, jolla on sidonnaisuuksia ja kytköksiä epädemokraattisin organisaatioihin kuten WEF ei ääntäni tule samaan. Tällainen henkilö on jäävi toimimaan, eikä pysty aidosti toimimaan Suomen sekä suomalaisten parhaaksi eturistiriidan vuoksi. Anderson, Haavisto, Rehn, Stubb, Urpilainen tippuivat jo pelkästään tämän vuoksi pois. Suomen presidenttinä ei voi eikä pidä toimia WEF:in sisäpiiriläinen, suurkorporaatioiden lobbaama ylikansallisen elimen puhuva pää.
Aaltola ei ole WEF:ssä, mutta on median Ukrainan kriisin aikana nostama hahmo, joka on asiantuntija-arvioissaan Venäjän ja Ukrainan sodassa epäonnistunut kerta toisensa jälkeen. Essayahin kuten myös Harkimon kohdalta vastaavasti tarvittava rohkeus puuttuu. Korona-aikana molemmat olivat vahingollisten koronatoimenpiteiden kannattajia. Halla-ahoa en voi äänestää hänen sotaa lietsovan retoriikan vuoksi. Presidentin tulee olla diplomaattinen sekä pyrkiä rauhanomaisiin ratkaisuihin. Jos olisin pitänyt Paavo Väyrystä potentiaalisena ehdokkaana, en olisi lähtenyt näihin vaaleihin edes mukaan.
Suomi saa sellaisen presidentin kuin kansa ansaitsee. Toivotan Suomelle ja suomalaisille onnea ja menestystä! Tulen jatkossakin kulkemaan elämääni toiseen suuntaan kuin monet muut. Tulen nostamaan epäkohtia esille ja puhumaan asioista niiden oikeilla nimillä rakkaudella, rehellisyydellä sekä rohkeudella.
Liitteet:
Median vaalivaikuttaminen: https://youtu.be/9cGhmu9214o?si=gDHsm6LdaM0twZI7
WEF ja YK:n agenda 2030: https://www.youtube.com/live/ZSDogYi4FSo?si=7xgK_czmxOJZbGY6
Comments