Tutkimukset viittaavat siihen, että viisaus kasvaa iän myötä tuoman elämänkokemuksen kautta.
Mikä on viisautta?
Viisauden tarkka määrittäminen on vaikeaa. Vivian Clayton kehitti 1970-luvulla viisauden määritelmän, joka koostuu kolmesta avainkomponentista: kognitiosta, pohdinnasta ja myötätunnosta. Myös Merriam-Websterillä on kolme viisauden määritelmää: näkemys, johon kuuluu ymmärrys ihmisistä sekä menestyksekäs navigointi ihmissuhteissa, tieto, johon kuuluu kokemus, opinnot, yleistieto ja kolmantena faktapohjainen kritiikki. Berliinin viisausprojektin perustaja professori Ursula M. Staudinger jakoi 1980-luvulla viisauden yleiseen eli elämän ymmärtämiseen tarkkailijan näkökulmasta sekä henkilökohtaiseen eli syvään käsitykseen henkilön omasta elämästä. Vuonna 2015 julkaistussa kirjassa “The wisest one in the room“ (viisain henkilö huoneessa)” viisaudella käsitetään sekä oman että muiden henkilöiden käytöksen ja eri näkökulmien ymmärtämistä. Myös sosiologian professori Monika Ardeltin mukaan viisaat ihmiset yrittävät ymmärtää, tarkastelevat tilanteita ja itseään eri näkökulmista eivätkä syytä muita ihmisiä tai olosuhteita omasta tilanteestaan. Tämän lisäksi he osoittavat suvaitsevaisuutta.
Ikä tuo viisautta
Tutkimusten mukaan ihmisen henkinen kapasiteetti ei laske iän myötä samaan tapaan kuin fyysinen kapasiteetti. Vaikka kognitiivinen toiminta hidastuu ihmisen ikääntyessä, niin tutkimukset osoittavat, että tämä johtuu muun muassa siitä, että vanhemmilla ihmisillä on aivoissaan paljon enemmän tietoa kuin nuoremmilla, joten tiedon hakeminen vie luonnollisesti kauemmin. Lisäksi vanhempien aivojen tiedon laatu on monivivahteisempaa osoittaen suurempaa herkkyyttä hienorakenteisiin eroihin.
Henkilöiden kognitiiviset kyvyt kehittyvät eri aikoina. Iän myötä lisääntyvät niin tunneälykkyys kuin faktojen, sanojen ja taustatietojen syvempi ymmärryskin. Tunneäly (tunnetilojen havainnointi, kyky tunnistaa tunteiden merkitys ja käyttää näitä tietoja hyväksi ongelmaratkaisussa) on huipussaan 40-60 ikävuosien välillä. Konfliktitilanteet ja niiden käsittely, niihin suhtautuminen ja niistä selviytyminen oli vahvinta 60-90-vuotiaiden ikäryhmässä. Elämä opettaa, kognitiiviset mallit ovat vanhemmissa aivoissa kehittyneempiä ja tämä muodostaa perustan viisaalle käyttäytymiselle ja hyvälle päätöksenteolle. Vanhempana ihminen on myös itsevarmempi ja hänen itsetuntonsa on vahvistunut elämänkokemusten kautta. Hänen ei tarvitse hakea ulkopuolista hyväksyntää muilta, eikä hänen tarvitse miellyttää enää ketään. Ikä ei kuitenkaan yksistään tuo viisautta, vaan ihmisen on hyödynnettävä elämänkokemustaan tavalla, joka on sopusoinnussa viisauden kehityksen kanssa. Ikä ei siis yksiselitteisesti ole riittävä eikä välttämätön viisauden kehittämiselle.
Vaillinaisen tunneälyn haitallisia sosiaalisia seuraamuksia
Tunneäly on huipussaan 40-60 ikävuosien välillä, jolloin taidot kuten hienotunteisuus, ajattelevaisuus, yhteistyökyky, itsekontrolli, eläytymiskyky, kyky käynnistää muutoksia ja taito hallita konflikteja ovat parhaimmillaan. Tunneäly on merkittävä kaikissa sosiaalisissa tilanteissa, mutta erityisesti johtamisessa. Jos johtavassa asemassa olevalta henkilöltä puuttuu tai hänellä on puutteellinen tunneäly, voi tämä rampauttaa koko organisaation toiminnan.
Tämä johtuu siitä, että ne henkilöt, joilta tunneäly puuttuu tai joilla on vaillinainen tunneäly, stressaantuvat helposti. Heitä stressaa esimerkiksi se, jos joku ei ymmärrä mitä he yrittävät kommunikoida tai aikaansaada. Pahimmillaan he päätyvät syyttämään toista henkilöä omasta ymmärtämättömyydestään. Henkilö, jolta tunneäly puuttuu, etsii yleensä jonkun muun jota voi syyttää. Tämä johtuu siitä, että vaillinaisen tunneälyn omaavilla ihmisillä ei ole kykyä pohtia sitä mahdollisuutta, että heidän selitystavassaan olisi mahdollisia puutteita. Lisäksi henkilöillä, joilla tunneäly ei ole vielä kehittynyt kokee minkä tahansa omasta mielipiteestä eroavan mielipiteen uhkana. Tällainen henkilö kieltäytyy vastaanottamasta omista mielipiteistä eroavaa tietoa. Muiden pilkkaaminen ja uskominen siihen, että pilkka on oikeutettua, on myös tyypillistä heikon tunneälyn omaavalle henkilölle. Vaillinainen tunneäly tai sen puuttuminen johtaa keskenkasvuiseen ja epäkypsään käytökseen sekä heikkolaatuiseen päätöksentekoon.
Pohdintaa
Suomessa on nyt kaikkien aikojen nuorin pääministeri. Lisäksi hallituksessa on monta alle 40-vuotiasta ministeriä. Kohtuullisen mielenkiintoinen asetelma näkökulmasta, jossa nuoruuden into ja energisyys (unohtamatta ajoittaista naiiviutta ja kärsimättömyyttä) eivät korvaa iän mukanaan tuomaa tietoa, kokemusta ja asiantuntemusta. Tunneäly on huipussaan 40-60 ikävuosien välillä, jolloin yhteistyökyky, kyky käynnistää muutoksia ja taito hallita konflikteja ovat parhaimmillaan. Nuoremmilta henkilöiltä nämä tietotaidot ovat monin osin vaillinaisia. Onko tämän tiedon pohjalta odotettavissa ymmärrys hakusessa olevia stressaantuneita päättäjiä, jotka päätyvät syyttelemään, ja jopa pilkkaamaan toisia(an) samalla kun he aktiivisesti ohittavat kaikki eriävät mielipiteet, jotka sotivat heidän omia uskomuksiaan vastaan? Tällainen toiminta olisi katastrofaalista suomalaiselle yhteiskunnalle. Jään pelonsekaisella mielenkiinnolla seuraamaan tilanteen kehittymistä.
Blogin kirjoittaja lainaa itseään viisaampaa ja toteaa, että “tiedän vain sen, etten tiedä”. Sokrateelle kaikki viisaus alkoi ihmettelystä ja oman tietämättömyytensä myöntämisestä.
Lähteet:
Hartshorne JK, Germine LT. When does cognitive functioning peak? The asynchronous rise and fall of different cognitive abilities across the life span. Psychol Sci. 2015;26(4):433–443. doi:10.1177/0956797614567339. Sage Journals. Haettu: https://journals.sagepub.com/doi/abs/10.1177/0956797614567339
Mielenihmeet. 5 käytöstä, jotka paljastavat tunneälyn puutteen (2018) Haettu: https://mielenihmeet.fi/5-kaytosta-jotka-paljastavat-tunnealyn-puutteen/
Staudinger, U. M. & Smith, J. & Baltes, P. B. Wisdom-related knowledge in a life review task: Age differences and the role of professional specialization Psychology and Aging, Vol 7(2), Jun 1992, 271-281. Haettu: https://www.ncbi.nlm.nih.gov/pubmed/1610516
Sternberg, R.J. Older but not wiser? The relationship between age and wisdom. Ageing International 30, 5–26 (2005) doi:10.1007/BF02681005. Haettu: https://link.springer.com/article/10.1007/BF02681005
The New York Times. The Science of older and wiser. (2014). Haettu: https://www.nytimes.com/2014/03/13/business/retirementspecial/the-science-of-older-and-wiser.html
Wang Yulling & Wang Fengyan. Older and wiser? The relationship between wisdom and age among adults. Advances Psychological Science. 2018, 26(1) :107-117. Haettu: http://journal.psych.ac.cn/xlkxjz/EN/abstract/abstract4098.shtml
Worthy, D.A. & Gorlick, M.A. & Pacheco, J.L. & Schnyer, D.M. and Maddox, W.T. With Age Comes Wisdom: Decision Making in Younger and Older Adults. Psychological Science Vol. 22, No. 11 (NOVEMBER 2011), pp. 1375-1380. Sage publications. Haettu: https://www.jstor.org/publisher/sage?refreqid=excelsior%3A2c08096a21327d2d7db486b4b7c4931a